They are not just reflexanimals, they are puppies :)

Tällä viikolla laatikossa on tapahtunut hirmuisesti. He eivät todellakaan ole enää mitään pelkkiä refleksieläimiä vaan ihan oikeita kuulevia ja näkeviä pentuja!
Alkuviikosta maisteltiin ensimmäinen matolääke kuuri, loppuviikosta maisteltiin ensimäiset jauhelihat ja eilen sitten jo ihan pentupuuroa jauhelihalla maustettuna.

Pennut kasvaa uskomatonta vauhtia. Ne eivät todellakaan ole enää mitään refleksieläimiä vaan ihan oikeita pentuja. Kaikki liikkuvat, leikkivät, murisevat, kiipeävät syliin ja mielellään myös pois laatikosta joten lisäsin siihen yhden lankun oviaukon kohdalle.

Eilen vaihdoin lakanoita pentulaatikkoon ja jätin pennut makuuhuoneen lattialle koska ammeessa ne eivät enää pysy. Tulevat yli laitojen niin että paukkuu. Ajattelin että ne olisivat hetken pysyneet matolla mutta vielä mitä, seitsämän pienen koiran rintamana, hännät sojossa kohti oviaukkoa ja käytävän puolelle. Eikä todellakaan tullut äitiä ikävä..

Perjantaina Santtu huomasi Martilla hampaiden puhjenneen, eilen kävivät Taru, Jerry ja lapset ja kappas, niin ne vaan näkyi hampaat lopuillakin. Kolmas pedikyyri suoritettiin myös eilen.
Alkuviikosta pentu pentuset vaihtavat osoitetta isompiin tiloihin. On ne vaan ihania! Kaikki varoittelevat että kun ne ovat 7 vkoa, olet iloinen kun ne muuttavat omiin koteihin mutta toistaiseksi olen sitä mieltä että pitäisin ne kaikki. Luonnetta löytyy, kovin ovat uteliaita, avoimia ja hakevat kontaktia. Kehitys sujuu mallikkaasti ja näyttävät rakenteellisestikin aika mukavilta (pakkohan sitä on vähän kulmauksiakin tutkia ja katsella silmien tummuutta ;) ), tasasta sakkia.

Tänään tulee taas parhaista parhaita ystäviä nuuskuttamaan pentusia, saadaan uutta kuvasaastetta ja 3vkon passikuvat maailman parhaista Rai&Miio pennuista <3